maanantai, 1. helmikuu 2010

Souveniers au Vietnam

Toin sitten tuliaisina Suomeen mehevan vatsataudin kaikkine lieveilmiöineen! Vatsassa alkoi kiertaa jo viikon puolivalissa Mui Nessa, mutta tauti iski kunnolla vasta automatkalla kotiin Helsinki-Vantaan lentokentältä. Mieletön ajoitus! Viimeiset kaksi vuorokautta menikin sitten aika usvassa kahden puolivalvotun yon ja oksentelun jalkeen. Eilen illalla sitten nukahdin alkuillassa ja nukuinkin kuin murmeli aamukuuteen. Nyt aamun valjetessa tuntuu siltä, että elämä voittaa sittenkin. Olen jopa setvinyt laskut, muut postit ja tuliaiset ym juoksevat asiat. Kuvia en jaksa vielä alkaa selaamaan - niissä hurahtaakin pari päivää helposti. Videoista puhumattakaan! Sain pukilta Full-HD videokameran ja näin saimme ensimmäistä kertaa reissultamme myös elävää materiaalia. Uuden Adoben ohjelmiston myötä meillä on nyt myös tarvittavat editointisoftat, mutta niiden opettelu vie varmasti aikansa. Peruskurssit olen kyllä käynyt koulussa, joten enköhän saa jotain pätkäistyä Premierissä parin viikon sisään.

perjantai, 29. tammikuu 2010

Kiitos ja nakemiin!

Niin se on viimeinen auringonlasku nahty Vietnamissa. Vodka Hanoit ja kookoskarkit tiukasti pakattuina jatamme rinkat respaan ja haukkaamme viimeiset purtavat Saigonin yossa ennen lentokentalle lahtoa. Eilisen illan otimme rennosti GO 2 baarissa Claudian ja Reinien kanssa, tanaan tyhjensimme Co-Op Martin makeishyllyt ja hieman muutakin tarttui matkaan tuliaisostoksilla. Nyt on omat ja muiden tilit tarkasti tyhjennetty!

Huomenna hajotaan pakkasessa ... Talla kertaa ei huvittaisi tosiaan palata kotiin!

keskiviikko, 27. tammikuu 2010

Taivaallinen hieronta rannalla

Olen loytamassa itsestani varsinaisen hedonistin. Olen yleensa hieman varautunut rannalla tarjottavia hierontapalveluja kohtaan, mutta eilen kuitenkin uskalsin heittaa itseni peliin ja sain ehka elamani parhaan tunnin mittaisen kokovartalokasittelyn vilpoissassa majassa meren pauhatessa taustalla.

Matkalla transsiin ajattelin, etta hierojanaisen taytyy olla jonkinsortin noita rummuttaessaan rytmikkaasti vasyneita lihaksiani. Tama vaatimattomasti palmujen alla kokemani hieronta maksoi vaivaiset kolme euroa. Kiitollisena pistin sanan kiertamaan ja naisen business nayttikin vilkastuvan ainakin hetkellisesti.

Iltapaivalla vilaisimme jeepilla upeita hiekkadyyneja ja pojat  (Kimmo & Reinhardt)laskivat makea hullaantuneina! Kaivoimme hiekkaa jokaisesta mahdollisesta ruumiinaukosta viela tanaan aamullakin.

maanantai, 25. tammikuu 2010

Laski tummuu Mui Ne Beachilla

Aurinko, terassi, allas ja meri! Vihdoinkin rannalla budjettiresortissa. Reissatessa repun kanssa tulee joskus tunne, etta tarvitsisi lomaa lomalta ja erityisesti kipean kaden kanssa edellinen viikko tuntui sateineen rankalta (remmoin tikit pois itse toissapaivana ja kasi alkaa olla jotakuinkin kunnossa pienta yollista puutumista lukuunottamatta). Nyt aurinko paistaa pilvettomalta taivaalta ja bungalow-tyyppisen huoneemme terassilta siintaa turkoosinsininen meri ja viehattava pieni uima-allas aurinkotuoleineen.

Mui Ne beach tuntuu muutenkin rennolta kohteelta ja lukuisista resorteista huolimatta leppoisalta. Mui Ne on tunnettu purjelautailuun soveltuvista tuulistaan ja purjeita nakyykin kymmenittain aalloilla. Valitsimme majapaikkamme rannan itapaasta lahelta kalastajakylaa, joten pahin turistiryysis on reilun viiden kilometrin paassa taalta. Mui Ne beach levittaytyy kymmenisen kilometrin pituiselle rantakaistaleelle, joten paras menopeli taalla on ehdottomasti moottopyora tai skootteri, jollaisen aiommekin vuokrata illemmalla paikkareiden jalkeen ja tutustua paremmin ymparistoon.

Tapasimme junassa Hong Kongissa joogaohjaajana toimivan jenkkityton ja myohemmin hotellilla itavaltalaisen moottoripyorareissaajan, joiden kanssa istuimme eilen iltaa ja suunnittelemme illastamista yhdessa tanaankin. Kiva saada omanikaista ja -oloista seuraa ja tutustua uusiin ihmisiin hieman syvemminkin.

Alla linkki resorttimme sivuille:
http://www.thaihoamuineresort.com/vn/

torstai, 21. tammikuu 2010

Ihmeellinen valoilmiö

Päätimme jäädä vielä täksi päiväksi Hoi Aniin. Otimme alle polkupyörät ja suuntasimme tangon kohti rantaa ja ymparoivaa maaseutua. Saavutettuamme merenrannan aurinko sitten vihdoinkin ilahdutti meita lasnaolollaan. Tuntui uskomattoman hyvalta tuntea lampoiset sateet iholla neljan viiden paivan jatkuvien sateiden jalkeen. Tanaan oli tietenkin ensimmainen paiva, kun emme vaivautuneet latraamaan aurinkosuojavoiteiden kanssa, joten saimme ihollemme kivan aina trendikkaan t-paitarusketuksen kumpikin.

Itse pyoraretki oli huippukiva! Hoi Anin ranta 5 km jokivarren keskustasta on ihanan rauhallinen, ainoastaan pari tyhjantuntuista resorttia nokottaa rannalla aurinkotuoleineen. Kuuluisa China Beach paattyy Hoi Anin tienoille, josta rantaviivaa jatkuu parikymmenta kilometria aina Danangiin asti. Jatkoimme tutkimusretkea laheisiin kyliin ja paadyimme aivan hurmaavaan pieneen jokivarren kalastajakylaan. Takaisin seikkailimme riisipeltojen halkomassa maisemassa.